Joulukuun 28. päivänä 1904 on Urjalan kuntakokous päättänyt, että useiden kehrolaisten pyynnöstä Kehrolle perustetaan kansakoulu, joka voisi aloittaa toimintansa v. 1907. Kouluun pyrkiviä lapsia oli Kehron koulupiirissä silloin 49. Pyydettiin, että koulu voisi aloittaa toimintansa jo v.1905 vuokrahuoneissa. Sopivaa huoneistoa ei kuitenkaan löytynyt.

Koulun paikaksi saatiin ns. Litsinmäki, jonka asessori Elis Furuhjelm omasta ja poikansa Robert Furuhjelmin puolesta lahjoitti koulun alueeksi ainiaaksi. Koulurakennus valmistui ajoissa ja koulu pääsi alkamaan sovittuna aikana. Rakennettiin myös ulkorakennus, kellari ja sauna. Tehtiin myös peltomaata, kiviaitaa ja tasattiin koulun pihamaata. Ajettiin paljon ruoppaa ja savea, että saatiin opettajalle juurikas-ja perunamaata.

Koulurakennuksessa oli yksi luokkahuone sekä veistoluokka, johon myöhemmin sijoitettiin alaluokka. Rakennuksessa oli myös opettajan asuintilat. Myöhemmin ostettiin lisämaata, koska opettajan luontaisetuihin kuului jonkin verran viljelysmaata. Ja olihan ulkorakennuksen yhteydessä myös navetta. Luontaisetujen jäätyä pois opettajien palkkauksesta myytiin lisämaa pois.

Koulu aloitti yksiopettajaisena. Virkaa oli hakenut 16 miesopettajaa, joista valittiin Väinö Silvonen. Hän oli musiikkimies ja perusti Kehrolle sekakuoron. Koululla ei ollut harmoonia, joten op. Silvonen ja johtokunta järjestivät arpajaiset harmoonin hankkimista varten. Arpajaisten tuotto oli lähes 800 mk. Harmooni ostettiin Tampereelta Hirvelän tehtaalta ja maksoi 600 mk. Tuo harmooni on toiminut hyvin ja soinut kauniisti aina koulun lakkauttamiseen asti, 80 vuotta. Ja on tarvinnut vain 2-3 huoltokertaa koko aikana. Kun rahaa jäi yli n. 200 mk, ostettiin kirjoja ja perustettiin Kehrolle lainakirjasto.

Seuraavan opettajan, Kaarlo Aintilan toimesta Kehrolle perustettiin Maamiesseura ja Osuuskassa. Hänen seuraajansa, Kalle Salminen perusti Kehron hengellisen kuoron, joka esiintyi ahkerasti. Myöhemmistä opettajista mainittakoon Juho Laurikainen ( 1924-25), jonka johdolla perustettiin autoyhtiö, joka rakensi linja-auton.

Suojeluskunta ja urheiluseurakin perustettiin opettajan toimesta. Hän oli Kaarlo Einari Salmi vuosina 1929- 47. Salmi joutui sodan alettua rintamalle ja koulunpitoa hoitivat useana vuonna sijaiset, jotka olivat enimmäkseen naisia.

Kehron koulu lienee ollut edelläkävijä myös kielten opetuksessa. Opettaja Juho Paavola, joka oli koululla 1921-24, opetti lapsille esperantoa. Oppilaat eivät kyllä tainneet olla kovin innostuneita tuosta opetuksesta.

Alkuvuosina koulun lämmitys ja siivous toimitettiin opettajien ja oppilaiden toimesta. V. 1916 syksyllä kiellettiin oppilaiden osallistuminen lattioden pesuun. Vasta vuonna 1925 palkattiin ensimmäinen lämmittäjä, joka huolehti myöhemmin myös siivouksesta. Toimeen valittiin Anni Salmi 600 mk:n vuotuista korvausta vastaan. Palkka nousi 1000 markkaan, kun siivous tuli työhön mukaan.

Koulukeittola aloitti toimintansa 29.1.1943. Ruoka keitettiin aluksi saunan padassa viitenä päivänä, sillä lauantaisin ei keitetty, kun oli opettajan saunapäivä. Ruokailuastiat tuotiin kotoa samoin voileivät ja maito. Keittämistä kokeiltiin myös veistoluokassa, jossa oli pieni hella liiman sulattamista varten. Myöhemmin muurattiin saunan eteiseen pata. Ruokailu tapahtui tietenkin luokassa. V. 1950 valmistui lisärakennus, johon tuli keittola sekä asunnot toiselle opettajalle ja keittäjälle. V. 1960 hankittiin keittolaan pöydät ja penkit, jolloin ruokailu tapahtui siellä.

Viimeisin ja pitkäaikaisin keittäjistä, jotka hoitivat myös siivouksen ja talonmiehen tehtävät, oli Annikki Nieminen, jonka tekemä ruoka oli monen mielestä parempaa kuin kotona.

Lukuvuosi 1987-88 oli koulu viimeinen. Silloin oli vain kahdeksan oppilasta, eikä kylässä ollut alle kouluikäisiäkään kuin pari lasta. Koulu oli ollut toiminnassa 80 vuotta. Nykyisin koulu on kylätoimikunnan omistuksessa.

Tunnetuimpia Kehron kansakoulun entisiä oppilaita ovat Atte Pakkanen, kansanedustaja, ministeri ja yleisradion hallintoneuvoston puheenjohtaja. Sekä Otto Toivonen, kansanedustaja.

Helvi Lintula