Urjala vaiheet

Matkulogo

Historiaa
Henkilökunta
Kuvia
Muistoja
Kolun alkusivu
Valitse koulu
Etusivulle


nousee


Matkun koulu
Matkun vanha koulurakennus

Matkun koulu/ala-aste
Koijärven kunnan lakkauttamisen yhteydessä 1969 suoritettujen alueliitosten yhteydessä Forssan koululaitoksen piiriin tuli Matkun koulu Harjun koulun jälkeen kaupungin toiseksi etäisimmäksi kouluksi. Lähes satavuotisen historiansa aikana se on palvellut kolmen kunnan kouluna, sillä ennen Koijärven kunnan perustamista 1969 Matku kuului Urjalan kuntaan. Tasan sata vuotta aikaisemmin eli vuonna 1896 Urjalan kuntakokouksessa muutamat matkulaiset esittivät kansakoulun perustamista Matkun Kreivilän tilalle. Hankkeen puuhamiehiltä pyydettiin tarkempia perusteluja koulun tarpeesta seuraavaan kokoukseen. Mutta kun täsmällisiä tietoja ei aloitteen tekijöillä ollut silloinkaan esittää, asia katsottiin rauenneen toistaiseksi.
Forssan perustajalla A.W.Wahrenilla oli sitten osuutensa myös Matkun koulun perustamisessa. Hän osti Matkun rautatiekirjurilta Wahlroosilta huvilan kartanonsa johtavan tien varresta parin sadan metrin päässä asemalta ja perusti siihen koulun omia alustalaisiaan varten. Kun Matkun kartano siirtyi vuosisadan alussa valtion omistukseen, pyysi Urjalan kuntakokous valtiolta kartanon koulurakennusta ja kaksi hehtaaria maata Matkuun perustettavaa kansakoulua varten. Valtio suostui anomukseen ja kunnan koulu pääsi alkamaan toimintansa syyslukukauden 1905 alusta. Ensimmäisen lukuvuoden opettaja oli Matti Lehtinen. Koulun oppilasmäärä kasvoi vuosittain niin suureksi, että vuonna 1909 oli perustettava myös apuopettajan toimi.

Koulun laajenemisesta seurasi tietenkin jatkuva tilan puute. Talo yritettiin laajentaa moneen otteeseen, mutta kunnalla oli aina tärkeimpiä rahan-reikiä. Alakoulua pidettiin monet vuodet seurakunnan rukoushuoneella. Vasta vuonna 1931 koulurakennukseen saatiin kaksi luokkahuonetta käsittävä lisäsiipi. Silloin saatiin rukoushuoneella toiminut alakoulu muun koulun yhteyteen. Siitä alkaen Matkun koulu toimi kolmiopettajaisena, kunnes sotien jälkeen opettajakuntaa oli taas lisättävä. Silloin oli taas yhden opettajan luokkineen siirryttävä rukoushuoneen tiloihin.
Kun tarkastaja Arvo Jääskinen suoritti koulussa tarkastuksen vuonna 1953, hän esitti lisätilojen hankkimista kouluun. Rukoushuone oli kylmä ja sopimaton koulun käyttöön. Asia kehittyi kuitenkin hämäläisen vitkaasti. Meni kymmenen vuotta, kun suunnitelmasta alkoi tulla totta. Opetusministeriö antoi uuden koulun rakentamisluvan entiselle Matkun koulun tontille vuonna 1963. Ehtona oli, että vanha koulu oli purettava pois, vaikka koulu-miehet toivoivat sen säilytystä koulun lisätiloiksi. Sittemmin koulun komeista hirsistä rakennettiin monta kesämökkiä. Parin vuoden kuluttua rakennus oli valmis, ja koulutyö pääsi alkamaan uudessa koulussa syksyllä 1965. Koulun rakennustyöt teki Rakennusliike Lindvall & Johansson, saniteettityöt urakoi Forssan Lämpöasennus, sähkötyöt Tmi Fora ja maalaustyöt Maalausliike Matti Louhelo. Syksyllä 1965 koulun yhteyteen rakennettiin myös opettajien asuntola.
Alkujaan koulu rakennettiin kolmea opettajaa varten, mutta sitä voitiin tarvittaessa laajentaa jopa viittä opettajaa varten ilman lisärakennusta. Sellaista tarvetta ei kuitenkaan tullut. Oppilasmäärät alkoivat hiljalleen laskea niin kuin tapahtui muissakin haja-asutusalueiden kouluissa.

Ensimmäisen opettajan jälkeen koulun johtajina on ollut kolme pitkäaikaista miesopettajaa, nimittäin Akseli Korpinen 1908-25, Volter Strandberg 1925-58 ja Jorma Kullaa 1958-78. Muut opettajat ovat olleet naisia ja he ovat viihtyneet vähemmän aikaa kuin miehet. Vuosina 1978-95 koulunjohtajana oli Pentti Teppo. Syyslukukauden 1995 alusta johtajana on toiminut

Aimo Honkasalo, joka tuli koulun opettajaksi Harjun koulun lopettamisen jälkeen syksyllä 1993.
Matkun koulun rakentamiseksi teki opettaja Jorma Kullaa uutteraa työtä vuosikausia. Tämä opettajaperheen poika Metsämaalta pääsi sotavuosien jälkeen rintamamiehenä Kajaanin seminaariin 1946. Valmistuttuaan sieltä 1951 hän hakeutui kotinurkilleen opettajaksi ja sai ensimmäisen paikan Tiirin koulun johtajaopettajana. Kun tarkastaja Arvo Jääskinen patisti koijärveläisiä uuden koulun rakentamiseen Matkuun, hän valitsi Tiirin koulun nuoren opettajan ajamaan sitä asiaa. Kullaa nimitettiin vuodeksi 1956-57 Tervakoskelle 30-opettajaiseen kouluun tutustumaan opettajana uudenaikaisiin koulutiloihin. Opintomatkan jälkeen tarkastaja nimitti Kullaan Matkun koulun johtajaopettajaksi syksystä 1958. Siitä alkoi Matkun koulun sitkeä ja mutkikas rakennushanke jota opettaja Kullaa muistelee vielä 15 eläkevuoden jälkeen kuin eilistä päivää:
”Koulujen rakentamishankkeita oli siihen aikaan satoja joka vuosi, ja kouluhallitus joutui pistämään niitä tärkeysjärjestykseen opetusministeriön päätettäväksi. Oli selvää, ettei siinä kilpailussa päässyt etusijoille pelkällä paperisodalla. Jos mieli hakemustaan saada läpi, piti lähteä miehissä puhumaan kouluhallituksen korkeille herroille. Kun minä kävin ensin yksin puhumassa asiasta kouluneuvos Salmelalle, niin tämä antoi ymmärtää, ettei yksi opettaja ole mikään kunnallisen kouluhankkeen asianajaja. Pitää tulla kunnan päättäjät puhumaan oikein lähetystönä valtuuston puheenjohtajasta alkaen. Kun joukkoa sitten yritettiin kerätä kokoon, yksi joukosta kieltäytyi lähtemästä, ja koko hanke raukesi sillä kertaa siihen. Se oli kai jo ensimmäisiä oireita kunnallisesta väsymisestä varsinkin sivukylien asioitten hoitamisessa.
Kun minä sitten taas kävin yksin, olivat paperit lähteneet juuri edellisenä päivänä kouluhallituksesta opetusministeriön esittelijälle. Niissä Matkun koulu oli ollut vasta sijalla 87. Vain nelisenkymmentä rakennuslupaa oli luvassa sinä vuonna. Minä kävin samalla kertaa esittelijä Saarvalan puheilla, mutta ei hänkään toiveita antanut. Kun luvat myönnettiin toukokuussa, Matkun nimeä ei ollut listalla. Mutta kesällä annettiin lisälista, jossa oli kuin olikin Koijärven kunnan Matkun koulun nimi mukana. Se oli yllätys piiritarkastajallekin. Koulua ruvettiin sitten rakentamaan jo samana syksynä. Siihen oli tarkoitus rakentaa normaali liikuntasali jonkinlaiseksi monitoimitilaksi, mutta Koijärven kunta ei katsonut sitä tarpeelliseksi. Myöhemmin kunta siunasi myös vahtimestarin toivomuksen, että ovet pidettäisiin iltaisin kiinni koulun ulkopuolisilta kerhoilta ja yhdistyksiltä. Ne saivat hakea paikkansa muualta. Vanha koulu oli ollut kylän toimintakeskus, jonka tiloissa piettiin juhlia ja kokouksia niin kuin maalaiskouluissa muuallakin. Onneksi uuden koulun lähelle rakennettiin palokunnan talo, josta harrastajat saivat toimitiloja.
Koulun oppilaat olivat pääasiassa paikallisen sahan ja rullatehtaan työntekijöiden lapsia. Kylän laidalta lapset kävivät jo muissa kouluissa. Normaalin koulutyön lisäksi koulussa toimi musiikkikerho ja useita liikuntakerhoja. Näistä nuorisokerhoista on maksettu opettajille lisäkorvausta. Sen sijaan jatkokoulun pito iltapäivisin kuului opettajan opetusvelvollisuuteen. Ne tunnit jaettiin opettajien kesken. Minun mieluisimpia aineitani olivat historia ja matematiikka ia myös käsityöt, joita Matkun koulussa siihen aikaan tehtiin puukolla ja sanalla niin kuin muissakin kouluissa ennen koneiden hankkimista..,”


Käsityö on sitten säilynyt Jorma Kullaan harrastuksena myös eläkepäivillä muun muassa kansalaisopiston puutöiden opettajana Heikan koulussa ja sitten oppilaan kirjoissa samassa työsalissa.

 

Teksti kirjasta Pyhäkoulusta peruskouluun, Kunnallista kansanopetusta Forssassa 1897–1997, Lauri Uusi-Hakimo, Forssa 1997






alapalkki