Urjala vaiheet

Urjalankylalogo

Historiaa
Henkilökunta
Kuvia
Muistoja
Urjalankylän alkusivu
Valitse koulu
Etusivulle
Koulun kotisivu

nousee
Lyhyt historiikki päättäjäistilaisuudessa 21.5.2014


Urjalan koulutoimi alkoi Urjalankylässä Immalan talossa pitäjänkouluna 1.2.1858. Katso tarkemmin kohdasta pitäjänkoulu.

Kansakouluasetus annettiin 1866. Immalan pitäjänkoulu muuttui valtionapua nauttivaksi poikakouluksi. Tytöt olisivat jääneet ilman koulua, ellei Honkolan kartanon isäntä kapteeni Wetterhoff olisi esittänyt pitäjänkokouksessa suunnitelmaa tyttökoulun perustamiseksi.

Tyttökoulu aloitti läheisessä Häihälän talossa 15.syyskuuta 1867.. Avajaisissa oli arvovieraita, kun Uno Cygnaeus suoritti koulun vihkimisen ja tilaisuudessa oli läsnä myös kansakouluhallinnon (Kirkollisasiaintoimituskunta) esimiehenä vuodesta 1858 toiminut senaattori Harald Viktor Vilhelm Furuhjelm, joka senaattorina ”tuki hartaasti ja ponnella Cygnaeusta kansakoululaitoksen alikuunpanemisessa ja järjestämisessä”. Honkolan omistajan kapteeni Wetterhoffin toiminta ratkaisi tyttöjen koulun aikaansaamisen.

Immalan koulutalo ei ollut kovin lämmin ja sen kunto heikkeni. Niinpä heräsi ajatus sen siirtämiseksi lähemmäksi kirkkoa. Kuntakokouksen listalle asia tuli ensimmäisen kerran 1872. Uusi koulutalo valmistui Laukeelaan 1878. Tämä talo tuhoutui tulipalossa 1924, jonka jälkeen Laukeelan koulun toiminta siirtyi lastenkotina toimineeseen rakennukseen, jonka purkamisesta nyt on tehty päätös. Nykyinen Kirkonkylän koulu valmistui 1976 ja odottaa jo peruskorjausta.

Kirkonkylään siirtyneessä koulussa oli lukuvuonna 1878–79 104 oppilasta, kun niitä vuotta aiemmin oli 54.

Urjalankyläläiset vastustivat koulun siirtoa ja esittivät pitäjän jakamista kahteen piiriin. Tähän ei suostuttu ja urjalankyläläisten valitukset kaatuivat oikeusasteissa, Kylä oli menettänyt koulunsa.

Nuutajärvellä aloitti 1883 yksityinen koulu, joka oli kaksikielinen. Kunnan ylläpitämä kansakoulu aloitti siellä 1913.

Seuraavaksi anoivat koulua kokkolaiset, honkolalaiset ja urjalankyläläiset. Honkolan koulun perustaminen oli helppo päättää, kun kartano lupasi hirret.  Urjalan koulun johtokunta oli esittänyt 1891 kaikkien kolmen perustamista. Kokon koulu perustettiin kahdeksan äänen enemmistöllä. Sen sijaan Urjalankylän hanke kaatui, kun kokkolaiset vastoin antamaansa lupausta äänestivät vastaan, koska urjalankyläläiset olivat äänestäneet Kokkoa vastaan täpärässä äänestyksessä. Kokkolaiset puolestaan kamppailivat keskenään siitä tuleeko koulu vanhalle Kokolle vai Saviniemeen.

Silloin Urjalaan kuuluneet Mellola ja Taipale saivat yhteisen koulupäätöksen 1894.

Urjalankylän kansakoulu

Vihdoin vuonna 1896 kuntakokous hyväksyi Urjalankylän kansakoulun perustamisen monien pyyntöjen ja esitysten jälkeen. Mainittakoon, että anomuksen tueksi oli vahva lahjoituslista:
625 syltä seinähirttä
5000 kotoa lyötyä tiiltä
20 kuutiota sammalta
mies- ja hevostyöpäiviä
Nestori Liukkonen 10 mk
Renki Aug Nurmi 5 mk
torpan poika Nestori Kaidankangas 5 mk

Koulu aloitti toimintansa vuokrahuoneissa Astalassa syksyllä 1897. Varsinainen koulutalo valmistui 1898. ja vihittiin käyttöön 13.9.1898. Talo rakennettiin Urjalan vanhan pappilan päärakennuksen keskiosan hirsistä, mutta toiseen päähän lisättiin kaksi huonetta. Piirustuksen laati Juho Astala, joka toimi johtokunnan puheenjohtajana. Muut ensimmäisen johtokunnan jäsenet olivat: Juho Kantala, Viktor Simola, Kalle Yntälä, Karl Jallinoja ja Aleksander Hiukkanen. Pitkään puhenjohtajina toimivat Astalan lisäksi Santeri Metsovaara ja U. Emil Rantala.

Ensimmäiseksi opettajaksi valittiin Juha Heikki Karvonen. Häntä seurasi 1900 Kaarlo Valerian Reponen Pyhäjoelta. Hän oli opettajana vuoteen 1925. Koulun toimiessa yksiopettajaisena valittiin tytöille erikseen käsityön opettaja. Muita pitkäaikaisia opettajia ovat Onni Vainio, Olga Helanti, Irja Aarnio, Reijo Siltasaari, Liisa Saario, Marja-Terttu Välimäki ja Aimo Rytky. Pitkäaikaisia koulutyöntekijöitä ovat olleet: Kaija Matsi ja Ritva Vaskela.

Urjalankylän koulun oppilasmäärä kasvoi ja tarvittiin uusi koulu, jota useaan otteeseen esitettiin kunnanvaltuustolle. Koulu valmistui niin, että se otettiin käyttöön tammikuussa 1925. Se oli peilikuva samoihin aikoihin valmistuneesta Haritun koulusta. Myös tarkastajat puolsivat ja kiirehtivät koulun rakentamista.

Johtokunnan kokousten pöytäkirjoja lukiessa huomaa, että usein toistuivat koulun tonttikysymys ja sen laajentaminen. Uutta koulua suunniteltaessa esitettiin koulun paikan vaihtamista Säterin pihapiiriin(Strandgård), mutta kunnassa asia ei edennyt. Usein toistuu koulualueen aitaaminen, leikkikentän rakentaminen, halkojen hankinta ja oppilaiden avustaminen.
vanha kuva

 




alapalkki