Halkivahan koulun 100 vuosijuhla 06.10.2002.

Arvoisat juhlavieraat.

Juhlamme aiheena on tämän Halkivahan kansakoulun satavuotinen toiminta. Sata vuotta on pitkä aika kun sitä verrataan ihmisen elinikään, mutta jos sitä verrataan Suomen historiaan ja Suomen kansan asuinaikaan täällä niin siihen verrattuna tämä koulun ikä ei ole kovin pitkä. Kansanopetus oli kirkon huolena vielä 1800 luvun puolivälissä ja opetuksen tarkoituksena oli opettaa kansa lukemaan ja kirjoittamaan myöskin kristinopin tunteminen oli opetuksen aiheena. Opetus tapahtui lukukinkereillä ja ns. lukkarinkouluissa jossa lukkari opetti teräväpäisiä poikia jotka sitten jatkoivat opettamista. Myöhemmin tuli sitten kiertokoulut joita pidettiin vuorotellen kylän eri taloissa. Urjalan kirkonkokous palkkasi v. 1859 pitäjän kraatari Matti Vilenin kulmakuntaopettajaksi Hollon, Haritun , Halkivahan ja Kehron kulmille. Tämä Salin lienee ensimmäinen virallinen opettaja joka on toiminut Halkivahassa. Urjalankylässä alkoi jo v 1958 toimia ns. Immalan pitäjänkoulu. Se näet toimi sitä varten ostetussa Immalan talossa. Se oli alkuna myöhemmin tulevalle kunnalliselle kansakoululle.

Suomessa alkoi 1800 luvun puolivälissä varsin voimakas uudistusten aika. Samaan aikaan vaikutti Hämeenlinnassa syntynyt Uno Sygnaeus joka vaati monipuolista opetusta niin pojille kuin tytöillekin. Hänen aloitteensa pohjalta Senaatti antoi v 1866 kansakouluasetuksen jonka johdosta Urjalassakin alkoi 1890 luvulla kansakoulujen perustaminen. Niinpä nämä uudistusten tuomat oppimishalut alkoivat vaikuttaa Halkivahassakin. Muutamat talojen isännät alkoivat puuhata kansakoulua kylään ja saivat tuekseen Honkolan Kartanon silloisen omistajan Johan Wladimir Furuhjelmin. Honkolalla oli siihen aikaan runsaasti torppia Halkivahassa joten hän sitä kautta oli myötämielinen halkivahalaisten kouluhankkeelle. Honkolaan oli jo silloin perustettu kansakoulu joka aloitti toimintansa vuonna 1892, siis kymmenen vuotta aikaisemmin kuin Halkivahan koulu. Furuhjelm lupasi koulua varten tontin Vehmaan tilasta ja hän laati myös koulun piirustukset. Koulua varten saatiin runsaasti rakennusaineita lahjaksi samoin kuin talkootyötäkin. Ja niin tämä koulu aloitti toimintansa syksyllä 1902 eli sata vuotta sitten. On annettava suuri tunnustus sen aikaisille kyläläisille siitä avarakatseisuudesta ja nuorison oppimismahdollisuuksien luomisesta mikä koulun rakentamisella tulisi olemaan paikkakunnan lapsille ja myöskin aikuisille.

Perkiön aika

Koulun ensimmäiseksi opettajaksi saatiin nuori ja kaikesta talous- ja sivistyselämästä kiinnostunut Konrad Perkiö. Hän toimikin tämän koulun opettajana lähes 40 vuotta. Hänestä tulikin varsinainen Halkivahan hengellinen johtaja vuosikymmenien ajaksi. Heti alkuvuosina hän oli panemassa alulle Halkivahan Seurakuntayhdistystä joka rakensi kylään rukoushuoneen joka sitten myöhemmin muutettiin kirkoksi ja seurakuntayhdistys muutettiin rukoushuonekunnaksi. Rukoushuoneeseen ostettiin 1909 urkuharmooni ja kanttori-urkuriksi alkoi opettaja Perkiö jatkaen sitä vuoteen 1939 asti. Hänen toimestaan saatiin Halkivahan kirkkoon tunnetuksi tulleet kirkonkellot. Halkivahan Osuuskassa, Osuuskauppa ja puhelinosuuskunnat olivat hänen alkuun panemiaaan. Lisäksi monet eri alojen yhtymät ja yksityiset saivat häneltä oikeaan osuvia neuvoja. Monta asuinrakennusta Halkivahassa on tehty hänen piirustustensa mukaan.

Pynnän koulu

Tässä koulussa kävi sen alkuvuosina oppilaita Urjalan lisäksi myös Vesilahden ja Punkalaitumen Halkivahasta. Taisi olla ahdasta koulussa joten Vesilahti perusti Pynnän koulupiirin ja siellä alkoi koulu toimia 1915, aluksi vuokratiloissa kunnes koulurakennus valmistui 1922. Pynnän kouluun valittiin opettajaksi Juha Kantola, joka oli oman kylän kasvatteja. Hän oli nuorena erittäin tiedonhaluinen ja hän suoritti kansakoulun yksityisoppilaana v 1909 tämän koulun opettajalle siis Konrad Perkiölle. Kantola haki samana vuonna seminaariin ja valmistui sieltä 1913, jonka jälkeen hän toimi kolme vuotta opettajana Karjalan kannaksella ja kun Pynnän koulu alkoi toimia, hänestä tuli sen opettaja 1915. Hän jatkoi siinä virassa 33 vuotta samassa koulussa. Hän toimi myöskin Halkivahan kirkon hyväksi koko elinaikansa, toimien kirkon taloudenhoitajana yli 30 vuotta ja kanttoriksi hän tuli Perkiön jälkeen 1939 toimien siinäkin vuosikymmeniä.

Pynnän koulupiiri liitettiin Urjalan kuntaan vuoden 1953 alusta ja se toimi yhtenä Urjalan kouluna aina vuoteen 1968 jolloin se lopetettiin ja oppilaat siirrettiin Halkivahan kouluun.

Uudistusten ja kehitysten tuoja

Palataanpa vähän taaksepäin ajassa. Kansakoulun valmistuminen kylään oli edellä mainittujen opettajien aloitteiden lisäksi monen muunkin uudistuksen ja kehityksen tuojana. 1908 saatiin Halkivahaankin sivukirjasto joka sijoitettiin tänne koululle. Kirjasto oli ainakin 1920–1930 -luvuilla vilkkaassa käytössä. Sittemmin tuli sellainen aika, että sivukirjastoja ruvettiin lopettelemaan ja kirjastoautot tulivat ja korvasivat nämä sivukirjastot vuonna 1963 täällä Urjalassakin ja ne jatkavat edelleen toimintaansa. Koululla pidettiin erilaisia juhlia ja kokouksia. Mieleeni ovat jääneet ainakin äitienpäiväjuhlat.

Täällä niin kuin monella muullakin koululla oli yhtenä toimintamuotona vaalien järjestäminen. Se alkoi täällä 1947 kun Halkivahan äänestysalue perustettiin. Sitä ennen oli käyty äänestämässä Honkolassa ja Krääkkiössä. Tämäkin toiminta loppui vuonna 2000, kun Urjalan kunta muodostettiin yhdeksi äänestysalueeksi.

Alakouluun ja jatkokouluun

Siihen aikaan, kun näitä kansakouluja Suomeen perustettiin, Suomi oli sen korkein hallintovirasto ja tuomioistuin. Sen puheenjohtajana toimi Venäläinen kenraalikuvernööri. Kun Suomi 1917 julistautui itsenäiseksi, ajautui se heti seuraavan vuoden alussa sisällissotaan, joka päättyi keväällä 1918.  Vuonna 1921 annettiin Suomessa uusi oppivelvollisuuslaki, joka mm. edellytti kiertokoulujen tilalle kaksivuotista alakansakoulua ja kansakoulun jälkeistä jatkokoulua. Halkivahassa jatkokoulu alkoi 1922 supistettuna kouluna yhdessä Kehron koulun kanssa. Ensimmäinen opettaja Tyyne Turkki vuosina 1822–24. Koulu toimi kaksi lukuvuotta Halkivahassa ja toiset kaksi Kehrolla. Ainakin minä tulin alakouluun 13.1.1927 ja sain päästötodistuksen saman vuoden joulukuun 19 päivä suoritettuani kaksi 18 viikon lukuvuotta, kuten todistuksessani mainitaan. Alakoulu toimi silloin tuossa naapurissa eli Seppälässä. Myöhemmin se toimi Latikassa. Kansakoulun aloitin tässä koulussa syksyllä 1929 ja lopetin sen neljän vuoden päästä keväällä 1933. Aikaa koulun aloittamisesta on jo 73 vuotta. Jatkokouluakin me kävimme hieman harvakseltaan vuosina 1934–35. Siihen aikaan ei ollut vielä koulukeittolaa vaan kukin toi omat eväät, jotka yleensä olivat voileivät ja maitopullo. Muistelen, että ruokailu koululla olisi alkanut joskus 40-luvun alussa.

Sankarivainajia 23

Suomi joutui sodan uhan alaiseksi syksyllä 1939, kun Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen suuren ylivoiman kanssa. Suomi taisteli urheasti, mutta oli pakotettu tekemään rauhan 13.3.1940. Se oli raskas rauha,  sillä Suomi joutui luovuttamaan suuria alueita mm. koko Karjalan kannas menetettiin ja sen väestö jouduttiin siirtämään muualle Suomeen. Siirtoväen määrä oli yli 400 000. Jälleen kesäkuussa 1941 syttyi ns. jatkosota ja se jatkui aina syksyyn 1944 ja vielä senkin jälkeen ns. Lapin sota, jossa saksalaiset joukot jouduttiin poistamaan Suomesta. Se päättyi 27.4.1945. Tämän päivän valtioneuvosto on myöhemmin määrännyt kansalliseksi veteraanipäiväksi. Suomi menetti sodissa kaatuneita lähes 90.000 miestä ja haavoittuneita oli satojatuhansia miehiä. Halkivahakin joutui kärsimään raskaat uhraukset sodissa kaatuneina. Tämän ja Pynnän koulun oppilaista 23 uhrasi henkensä isänmaan puolesta. Heidän nimensä on kaiverrettu tuohon kivitauluun tuossa luokan seinällä. Saimme olla päivällä mukana Halkivahan erikoisella sankarihautamuistomerkillä kun koulun puolesta laskettiin seppele heidän muistolleen. Kaatuneiden lisäksi monet jo tämänkin koulun oppilaista haavoittuivat ja invalidisoituivat ja joutuivat kärsimään lopun elämäänsä vaivoistaan.

Elinolot muuttuivat

Olen tässä aikaisemmin maininnut vain pari ensimmäistä opettajaa, ja se johtuu siitä, että heidän aikanaan olosuhteet olivat erilaiset kuin esimerkiksi teidän jotka olette täällä paikanpäällä. Eihän tämän koulun perustamisen aikoina ollut oikeastaan mitään nykyajan mukavuuksia. Ei ollut sähköä eikä mitään mukanaan tuomia vempaimia. Ei ollut sähkövaloja, televisiota, radiota, ei puhelinta, ei autoa, ei lentokonetta, eipä edes polkupyörääkään, tietokoneista ja kännyköistä puhumattakaan. Maantietkin olivat paljon huonommat kuin nykyään. Rautatie jo tosin oli joten Urjalastakin pääsi ainakin joihinkin suuntiin matkustamaan. Uskon, että sen ajan elämä vaati kaikilta niin opettajilta kuin muiltakin kansalaisilta paljon suurempaa motivaatiota kuin tämän päivän elinympäristö.

Opettajia on siis näiden alussa mainittujen lisäksi ollut näinä vuosikymmeninä monia ja he kaikki niinkuin erikoisesti te täällä olevat olette tehneet suuriarvoista työtä tämän kylän nuorison kasvatuksen eteenpäin viemiseksi. Kaikki te olette tehneet hyvää työtä nuorten tulevaisuuden hyväksi jotta heistä tulisi kunnon kansalaisia.

Peruskoulu

Myöhemmin eli 1970-luvulla alkanut koulu-uudistus eli peruskouluun siirtyminen toi entiseen verrattuna suuriakin muutoksia. Aikaisemmista kansakouluista tuli peruskoulun ala-asteita ja Urjalan kunnassa toimivat yläaste ja lukio sijaitsevat Huhdissa jonne kuljetus tapahtuu linja-autolla. Sittemmin oppilaiden vähentyessä monessa kylässä ala-aste on lopetettu ja oppilaat ovat siirtyneet toisiin kouluihin. Onpa tämä uhkaava pilvi tainnut olla jo Halkivahankin koulun uhkana, mutta ainakin toistaiseksi se on vielä pysynyt poissa. Toivokaamme kuitenkin, että tämä nyt sata vuotta täyttänyt koulu jatkaisi vielä pitkälle tulevaisuuteen. Toivokaamme tälle koululle menestystä edessä olevinakin aikoina, sillä kylä ilman koulua ei ole täydellinen elävä kylä. Omasta puolestani toivotan onnea kunniakkaalle sata vuotta täyttävälle Halkivahan koululle.

Jaakko Mattila

Väliotsikot on lisätty jälkenpäin.